Selvisin yllätyksekseni hengissä koeviikosta - se on ihme jos tietää miten hyvin olen lukenut(tai siis huonosti). En ole koulukirjoista pitävä ihminen, joten ne saavat minun puolestani homehtua repun pohjalla koko jakson. Tai mikä vielä parempaa - kirjakaupassa ilman ostajaa, sillä lukiokirjoihin menee järkyttävä määrä rahaa (!!!!!!!!!!). En kyllä itse maksa nitä, mutta sydän itkee silti verta joka kerta kun katson miten myyjä lastaa kirjoja kassiin. En tykkää.

Nauroin tänään hektisesti saksan kokeen jälkeen, johon olen lukenut kuin hullu, ja kaikki pitävät minua luultavasti mielipuolena. Uusi asia - ei. Todellakaan. Sillä kuten kaikki minut tuntevat/tietävät henkilöt voivat sanoa, olen välillä raivostuttavan hauska (outo sanavalinta, mutta niin minulle on sanottu joskus)

Vaan mitä elämä olisi, jos kaikki olisivat tylsiä ja eivät koskaan nauraisi? Ajatelkaa nyt, jos kaikki hauskuus olisi kuollut sukupuuttoon jo aikaa sitten - millainen maailmamme olisi?? Harvinaisen tylsä, toteaa veli jolle puran ajatuksiani samalla kun kirjoitan tätä, mutta minusta se on enemmän. Tai siis - kuinka monta kertaa esimerkiksi me nauramme päivän aikana? Mitä ihminen sitten tekisi sen ajan, jonka nykyään viettää nauraen?? Itkien??? Liian masentavaa veljen mielestä, mutta ei se niin tyhmältä kuulosta koska kaikki olisi toisin jos ei olisi huumoria! Thank God että me nauramme päivittäin, koska maailma olisi ajautunut raiteilta jo aikaa sitten jos kukaan ei osaisi nauraa.

ja minä en osaa kirjoittaa mitään fiksua, joten taidan pitää pääsiäisloman mittaisen tauon

I follow the night
Can't stand the light
When will I begin
To live again?